Erilaisten esitteiden ja Internetin tarkalla tutkimisella oli löydetty kuorokilpailujen ja kuorofestivaalien joukosta tuntematon kohde, Sopron. 

Sopron on noin 60.000 asukkaan kaupunki lähellä Itävallan rajaa. Siellä järjestettiin  kesä - heinäkuun vaihteessa toinen kansainvälinen kuorofestivaali. Unkari tiedettiin kauniiksi maaksi ja hintataso edulliseksi, joten sinne suuntasi 40 kuorolaisen iskujoukko aikaisin aamulla 29.6. Sopron osoittautui kauniiksi kaupungiksi, ihmiset erittäin ystävällisiksi, ruoka, juoma ja majoitus todella tasokkaiksi ja ilma kauniiksi ja lämpimäksi. Taiteellinen taso ei ehkä ihan vastannut näitä puitteita, mutta oma laulumme kulki hyvin ja olimme esiintyjien parhaasta päästä. Saimme kosolti kiitosta kirkollisesta ja maallisesta ohjelmastamme.

Sopronissa osallistuimme paikallisen kuoron ja orkesterin sekä kaikkien vieraiden kanssa Franz Lisztin Unkarilaisen Kruunajaismessun esitykseen. Tottakai kapellimestari ja  solistitkin olivat paikallisia. Lyhyt harjoitusaika verotti esityksen tasoa, mutta kirkon viimeistä paikkaa myöten täyttänyt yleisö oli tyytyväinen. Olihan Liszt kotoisin Sopronin naapurikylästä. Muissa konserteissa yleisöä oli vain kourallinen, onneksi aina sentään lisäksi toinen festivaaleille  osallistunut kuoro, koska konserteissa oli aina kaksi kuoroa esiintymässä.

Ohjelmassamme oli Amerikan raitti-levymme ohjelmiston lisäksi muita viime aikoina esitettyjä lauluja. Matkaa varten oli harjoiteltu Zoltan Kodalyn Akik mindig elkésnek (Ne jotka aina myöhästyvät ). Festivaalin ohjelma oli tiukka ja tämä laulu sopi kuoroomme erittäin hyvin. Valitettavasti, toteaa matkanjohtaja  Kimmo. 

Festivaalilla oli meidän lisäksi kaksi kuoroa Saksasta ja yksi Israelista ja Filippiineiltä. Ruotsista oli puhallinorkesteri. Vieraita oli sen verran vähän, että pystyi tutustumaan myös muihin. Israelilaisten kanssa mentiin vanhan kaupungin keskusaukiolla keskiyöllä Hava Nagilaa ja saksalaisen gospelkuoron tukijoukot tekivät CD:n kirkkokonsertistamme.  Sähköpostiviestejä on kulkenut puolin ja toisin ja kuvat ovat kulkeneet kirjeitse ja sähköitse.

Matkasta jäi hyviä muistoja, tunnelma oli lämmin (kotimatkalla Budapestissä + 36), huuli lensi ja porukka viihtyi. Nestevajausta oli koko ajan pyrittävä torjumaan, joten pullo (vesipullo!) kädessä kuljettiin. Tämä oli Kari Turusen viimeinen esiintyminen kuoron kanssa, näin matkan iloiseen tunnelmaan sisältyi myös haikeutta.

Vieraita USA:sta ja Teemu Tommola ohjaksiin

Grinnel College Iowassa oli eräs konserttipaikkamme kiertueellamme ja saimme sieltä keväällä vieraaksemme kuoron. Grinnel Singers aloitti kiertueensa Turusta ja jatkoi sitten Helsingin, Tallinnan ja Pietarin kautta Prahaan. Kuoron johtaja John Romerein on suuri venäläisen musiikin ystävä, mikä näkyi myös kuoron ohjelmistossa. 

Uudessakaupungissa pidimme kirkkokonsertin. Kirkossa oli hyvä akustiikka, ehkä johtuen siitä, että yleisömäärä oli vain 27 henkilöä. Mukaan lukien suntion ja lipunmyyjän.

Syyskaudella meillä oli uusi johtaja Teemu Tommola. Ensimmäinen esiintyminen hänen kanssaan oli 24.9. Turun Kristillisen Opiston 75- vuotisjuhlallisuuksien jumalanpalveluksessa Turun Tuomiokirkossa. Esitimme Suomalaisen rukouksen ja körttivirren Koska valaissee kointähtönen. Arkkipiispa Jukka Paarma saarnasi tilaisuudessa. Joulukonsertteja pidimme kaksittain: Turun Akatemiatalossa ja Vahdon tunnelmallisessa täpötaydessä kirkossa.

Kimmo Stjärnstedt

<Takaisin